Digitaalinen yhteistyökulttuuri syntyy yhdessä tekemällä ja kokeilemalla
”Halusimme tarjota palveluyksiköille mahdollisuuden kehittää ajankohtaisia digitaalisen yhteistyökulttuurin valmiuksia yhdessä ja samalla tukea palveluyksiköiden välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta, arjen sujuvuutta sekä uusia työskentelyn tapoja monipaikkaisessa ympäristössä,” toteavat HRD-johtaja Sari Mäkelä ja kampuskehitysjohtaja Satu Hyökki.
Yhdessä oppimalla kohti yhteisiä tavoitteita
Yliopiston digitaalista yhteistyön prosessia lähdettiin rakentamaan tiiviissä yhteistyössä Humapin kanssa. Prosessi oli rullaava, vuorovaikutteinen sekä osallistava. Olemassa olevaa asiantuntemusta ja verkostoja hyödynnettiin ketterästi ja organisaatiosta nousevat tarpeet huomioitiin osallistamalla laajasti koko palveluyksiköiden henkilöstöä ja esihenkilöitä. Yhteistyökulttuuria luotiin vuorovaikutteisesti.
“Yhteistyö Humapin kanssa osoittautui oikeaksi valinnaksi. Yhdessä suunniteltu ja kannateltu kokonaisuus jousti esille tulleiden tarpeiden mukaan. Ohjaustiimi oli hyvä rakenne monitoimijaisessa yhteisessä kehittämistyössä,” kertoo Satu Hyökki.
“Tämä yhteistyön matka on ollut sitä, mitä olimme ajatelleet. Prosessi on toiminut ja siihen on voinut luottaa. Nousseiden tarpeiden ja olosuhteiden mukaan olemme voineet ketterästi kehittää toimintaa yhdessä,” toteaa Sari Mäkelä.
Digitaalisen yhteistyökulttuurin kehittämisen prosessi oli onnistunut. Se sai henkilökunnan osallistumaan ja sitoutumaan laajasti. Yhteensä 86% kutsutuista oli aktiivisesti mukana yhteiskehittämisessä ja ymmärryksen rakentamisessa digitaalisella vuorovaikutusalustalla.
Monipuoliset menetelmät ja yhteiskehittely innostivat osallistujia
Vuorovaikutteinen puolen vuoden yhteistyön oppimismatka rakentui kuuden yhteistyökulttuurin rakentamisen teeman ympärille sisältäen webinaareja, työpajoja, sparrausta ja käytännön kokeiluja arjen työssä.
HRD-erityisasiantuntija Päivi Salojärvi kertoo, että tekemisen rullaava ote palveli hyvin yhteistä ja vuorovaikutteista kehittämistyötä. Digitaalinen yhteistyöympäristö mahdollisti yhteiset ajattelun paikat ja monipuoliset näkökulmat pohdinta- ja arviointitehtävissä, jolloin henkilöstö pystyi osallistumaan matalalla kynnyksellä. Yhteiskehittelyprosessi palveli uuden palvelukulttuurin muodostumista yli tukipalvelurajojen.
”Yhteinen digialusta ja toimintamalli mahdollistivat kattavan yhteisen vuorovaikutuksen ja toi läpinäkyvästi henkilöstön, esihenkilöiden ja johdon äänen kuuluviin. Alustan tekoälystä oli hyötyä yhteisen äänen kiteyttämisessä,” hehkuttaa Kampuskehityksen asiantuntija Liisa Urrila.
Tutkimuspalvelut yksikön vaikuttavuusvalmentaja Leena Köppä sai osallistua sekä kaikille avoimiin että esihenkilöille suunnattuihin osioihin, vaikka ei toimi esihenkilönä virallisen asemansa puolesta:
”Esihenkilöiden tapaamisissa käytiin mielenkiintoisia keskusteluja mm. johtamisesta, vuorovaikutustaidoista ja yhteisöohjautuvuudesta. On hienoa, että yhteisössämme nähdään merkityksellisenä kiinnostus ja sitoutuminen aiheeseen, ei asema tai rooli.”
Leenan mielestä prosessi oli sekä monipuolinen, että riittävän pitkä ja hän tiivistää lopuksi:
”Osallistujana yksi konkreettisin puoli oli se, että jokainen sai mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin ja näkökulmiin.”
”Matkan aikana syntyi yhteistä ymmärrystä digitaalisen yhteistyökulttuurin merkityksestä tämän päivän monipisteisessä työssä. Yksiköiden itse tunnistamat oivallukset ja niiden jakaminen toisten kanssa olivat matkan parasta antia,” summaavat yhdessä Sari Mäkelä ja Satu Hyökki.
Vuorovaikutus ja yhteistyö tulevaisuuden palveluiden kehittämisen avaimina
Yhteinen puolen vuoden kehittämismatka digitaalisen yhteistyökulttuurin teemojen parissa loi Tampereen yliopiston palveluyksiköiden kehittämiseen pohjan, josta on hyvä jatkaa.
Humapin ja yliopiston asiantuntijoiden yhdessä fasilitoima prosessi mahdollisti tiedon, ajatusten ja osaamisen jakamisen eri palveluyksiköiden välillä, mikä oli tässä palveluiden kehittämisen vaiheessa arvokasta.
”Humap loi prosessille raamin ja sisällöt, jotka haastoivat meitä ajattelemaan ja oppimaan yhdessä sekä reflektoimaan oppimaamme ja viemään sitä käytäntöön niin yksilön kuin tiimin tai yksikön tasolla. Yhteiskehittäminen loi luottamusta tulevaisuuden työkulttuuriin ja innosti osallistumaan sen muotoilemiseen yli yksikkörajojen jatkossakin,” Päivi Salojärvi päättää.
Kiinnostuitko? Kanssamme kehität organisaation ja ihmisten väliset suhteet sekä yhteistyökyvykkyyden sellaiseksi, että ne vapauttavat ihmiset toimimaan yhdessä organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. Työelämän ongelmat ratkaistaan yhdessä uusin keinoin – jopa tuhansien ihmisten kanssa.