NÄKYMÄTTÖMÄSTÄ NÄKYVÄÄ – TILANNEKUVASTA TOIMINTAAN

Meillä on jatkuva tarve ymmärtää ja jäsentää sitä mitä ympärillämme tapahtuu. Organisaatioissa on erilaisia tapoja mitata ja todentaa tekemisen vaikutusta tulokseen. Miten valjastaa havainnot, tieto ja tilannekuvat liiketoiminnan kehittämisen palvelukseen? Miten luodaan syvempää ymmärrystä siitä, miten toimintamme ja näkyvät tulokset ovat yhteydessä toisiinsa?

Uudenlaiset tilannekuvat

Tekoäly ja digitaaliset teknologiat mahdollistavat uudenlaisten tilannekuvien luomisen. Liiketoiminnan lukujen rinnalle tulee jatkuvasti enemmän mahdollisuuksia tunnistaa myös inhimillisiä tilannekuvia, jotka tuovat näkyviin kulttuuria, arvoja, vuorovaikutusta, luottamusta, käyttäytymistä ja ajattelutapoja.

Uudenlaiset tilannekuvat haastavat tapaamme hahmottaa ja johtaa toimintaa. Se, mitä tapahtuu ihmisten mielessä ja heidän välillään, on jatkuvasti muotoutuvaa ja muuttuvaa. Systeemistä ajattelua mukaillen: “Tämän päivän ratkaisu on osa huomisen ongelmaa”. Tarvitsemme uudenlaisia tilannekuvia, jotta hahmotamme paremmin syy- ja seuraussuhteita, sekä ymmärrämme paremmin ilmiöitä jotka vaikuttavat näkyvien tulosten taustalla.

Malttamaton mieli

Tässä ajassa ihmiset työyhteisöissä janoavat inhimillisyyttä, osallisuutta ja kuulluksi tulemista. Kollektiivinen tarina työelämästä näyttää kertovan jaksamisen haasteista ja inhimillisyyden vajeesta. Tämä työelämän valuvika on rakenteellinen ja kulttuurinen. Ongelman ydin on usein malttamattomuutemme pysähtyä pohtimaan toiminnan ja tulosten taustalla vaikuttavia ilmiöitä. Meillä on kiire tehdä nopeita tulkintoja ja johtopäätöksiä. Meillä on myös kiire tehdä nopeita korjausliikkeitä ja ratkaisuja. Emme ehdi jäsentää tilannekuvan taustalla olevia uskomuksia, ajattelumalleja ja arvoja. Tyypillisiä toimintatapojamme ovat:

• ”Myyntiluvut laahaavat perässä. Nyt myydään vaan enemmän.”
• “Ihmiset ovat kuormittuneita työn määrästä. Järjestetään heille itsensä johtamisen koulutusta.”
• “Henkilöstö ei toimi yhteisten ohjeiden mukaan. Selkiytetään ohjeistusta ja lisätään viestintää.”

Nämä ovat kärjistettyjä esimerkkejä, mutta usein yllättävän lähellä totuutta. Jatkuvan kasvun ja kehityksen eetoksen keskellä ei ole aikaa mennä pintaa syvemmälle ymmärtääksemme, mitä havaintojen ja tilannekuvien takaa todellisuudessa löytyy. Kestävän muutoksen tekemiseen ei riitä pintatason ratkaisut. Keskeiseksi kyvykkyydeksi on noussut jatkuva oppiminen ja ymmärryksen luominen organisaatiomme nykytilasta suhteessa ympäröivään maailmaan.

Havainnoista ymmärrykseen

Yhteinen tilannekuva tai havainto, oli se sitten liiketoiminnan lukuihin tai ihmisiin liittyvää, on aina vain osatotuus. Se on poikkileikkaus jostain toiminnasta, tapahtumista ja ajattelusta. Oli tilannekuva millainen tahansa, se yksinään ei vielä luo syvempää ymmärrystä siitä, miksi tilanne näyttää siltä kun se näyttää.

Jos haluamme oppia ja päästä havaintojen taakse, niin tarvitsemme uteliaisuutta, aikaa ja pyrkimystä ymmärtää ajattelua ja toimintaa ohjaavia tekijöitä. Yksi mainio tapaa syventää ymmärrystä ja oppimista jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä on Glenda Eoyangin Adaptive Action -metodi. Adaptive Actionin keskimmäinen vaihe “So what?” pitää sisällään pyrkimyksen ymmärtää syvemmin ajattelumallien ja uskomusten yhteyttä toimintaan ja tuloksiin. Mitä säännöllisemmin osaamme kurkistaa itse näkyvien havaintojen ja tulosten taakse, sitä paremmin kykenemme löytämään hyödyllisiä tapoja toiminnan kehittämiseen.