Hybridiajan itsensä johtaminen – tie työyhteisön menestymiseen

Yhteisön toimintatapoja muovaavat yhteisön jäseniä yhdistävät tekijät kuten samankaltaisuus, jäsenten keskinäinen erilaisuus ja mitä yhteisön jäsenten välillä tapahtuu. Näistä tekijöistä seuraa toimintaa, energiaa ja jännitteitä, jotka vievät yhteisöä johonkin suuntaan. Yhteisen suunnan, vuorovaikutuksen ja merkityksen tunteet vahvistavat organisaatiokulttuuria ja auttavat meitä menestymään yhdessä.

Kollegani Pekka Pirhonen käsitteli systeemistä itsensä johtamista blogissaan moninäkökulmaisesti ja tulevaisuusnäkymiä peilaten. Erityisen merkitykselliseksi koen hänen huomionsa näin hybridiaikana: ”Jos alamme tietoisemmin ymmärtämään oman toimintamme vaikutusta ympäristössämme, olemme astuneet uuden ajan johtamisen ja systeemisen oppimisen maailmaan. Uusi aika kutsuu meitä kaikkia, on vain johtajan paikkoja tarjolla.”

Samanlaisuus vai erilaisuus?

Itsensä johtamisessa on mielenkiintoista yksilön ja yhteisön välinen suhde. On merkityksellistä tarkastella yksilön ja yhteisön suhdetta mieluummin kuin yksilön omaa kuplaa tutkien. Näen Human Systems Dynamics Instituten opeissa paljon nykyorganisaatoiden rakentumiseen liittyvää potentiaalia, jota kannattaa huomioida kun kehittää organisaatiota ja ihmisten välistä dynamiikkaa.

Yhteisön jäseniä yhdistävät asiat voivat olla ulkoisia seikkoja tai vaikka arvoihin perustuvia seikkoja, joiden merkitys kullekin yksilölle vaihtelee. Se, miten vahvoja tai heikkoja yhdistävät tekijät ovat, vaikuttaa yhteisön toimintatapoihin.

Samankaltaisuus voi synnyttää vaivattomuutta yhteistyörakenteisiin, mutta liika samankaltaisuus voi toisaalta jämähdyttää yhteisön kehityksen paikoilleen.Vastaavasti erilaisuudet voivat olla suurempia, pienempiä ja enemmän tai vähemmän merkityksellisiä. Suuret erilaisuudet saattavat synnyttää jännitteitä, jotka järkyttävät systeemin tasapainoa. Sopivassa määrin erilaisuus antaa yhteisölle hyvää muutosenergiaa. Ja lopuksi se, mitä yhteisön jäsenten välillä tapahtuu ja millä tavalla, vaikuttaa systeemin toimintaan ja menestymiseen.

Yksinkertaisimmillaan voidaan ajatella, että mikäli joidenkin jäsenten välillä ei juuri ole kytkentöjä pelkkä uudenlainen yhdessä tekeminen voi tuoda lisää positiivista virtaa koko yhteisöön. Tällöin saatamme huomata, että emme olekaan niin erilaisia, tai huomaamme toisissamme olevia kykyjä, joista emme ole aiemmin tienneet.

Identiteetti, ääni ja vuorovaikutus luovat merkitystä

Kolme ilmiötä, joilla on erityinen merkitys yhteisön energisyyden, innovatiivisuuden ja omistautuneisuuden kannalta ovat: identiteetti, ääni ja vuorovaikutus. Jokaiseen näistä liittyy samanlaisuuden ja erilaisuuden tasapaino sekä kytkennät ja vuorovaikutus ihmisten välillä.

Menestyville yhteisöille tyypillisiä piirteitä ovat mm.:

• Yhteisön jäsenet kokevat yhteisön identiteetin omakseen ja samalla jokainen yhteisön jäsen kokee voivansa olla osana yhteisöä omana itsenään ja pystyvänsä säilyttämään oman identiteettinsä.
• Ihmiset kokevat saavansa oman äänensä kuuluviin ja tulevansa nähdyksi. Samalla jokainen on valmis antamaan tilaa ja kuuntelemaan toisia.
• Ihmiset kokevat omaavansa vaikutusvaltaa ja samalla olemaan valmiita tulemaan vaikutetuiksi, eli olemaan avoimia muiden ajatuksille.

Näiden ilmiöiden ytimessä on läsnä ajatus itsensä johtamisesta: miten olemme jokainen omalta osaltamme johtajana vaikuttamassa kokonaisuuteen ja toisaalta, miten tämä kokonaisuus vaikuttaa meihin hybridiaikana.

Tiedostamisen voima yhdessä ja yksin 

Systeeminen itsensä johtaminen painottaa tiedostamista, että omalla tekemisellä ja olemisella olemme aina rakentamassa ja vaikuttamassa yhteisön energiaan ja toimintatapaan. Tämä pätee meihin kaikkiin – olet miten aktiivinen ja näkyvä tahansa tai täysin passiivinen ja näkymätön.

Ihmisten erilaisuus ja kyky johtaa itseään heijastuu yhteisöön ja jopa asiakkaisiin. Tekemisen ja olemisen tapa organisaatiossa tekee kulttuurin näkyväksi, mikä välittyy koko organisaation ekosysteemille. Työyhteisössä sekä voimakkaasti esille tuleminen ja äänessä oleminen, että useimmin hiljaa oleminen, ovat molemmat esimerkkejä, joilla yhteisöön vaikuttaminen on harvoin hyödyllistä.

Toisessa kontekstissa taas tekemättä jättäminen voi olla juuri se rakentava ja hyödyllinen toimintatapa, jolla viedään asioita parhaiten eteenpäin, esimerkkinä vaikka ympäristön kannalta vähempi kuluttaminen on oletettavasti parempi vaihtoehto kuin enempi kuluttaminen.

Voit tarkastella omaa suhdettasi kuhunkin yhteisöön, minkä osana olet:

• Miten haluat vaikuttaa yhteisössä ja miten sinun toimintasi näyttäisi vaikuttavan yhteisöön?
• Mitä haluat antaa yhteisölle?
• Mitä saat yhteisöltä?
• Miksi olet osana yhteisöä? Miksi teet sitä mitä teet ja millä tavalla?

Pohtiessasi omaa suhdettasi yhteisöösi voit tehdä havaintoja ja pohtia niiden vaikutuksia ja merkityksiä. Voit ideoida millaisia vaihtoehtoja sinulla on tästä eteenpäin ja päättää mitä teet seuraavaksi. Kannattaa kiinnittää huomiota varsinkin seuraaviin seikkoihin:

• Identiteetti
  Missä määrin yhteisön identiteetti, arvot ja päämäärät vastaavat omiasi? Miten paljon koet voivasi olla osana yhteisöä omana itsenäsi? Toisaalta, onko sinussa jotakin puolia, joita et ole avannut esim. työkavereillesi, jonka toivoisit tulevan esiin? Onko kyse siitä, että sinua ei hyväksytä sellaisena kuin olet vai onko kyse siitä, että et ole itse uskaltanut tulla näkyväksi?
• Ääni
  Missä määrin koet, että sinulle annetaan tilaa puhua ja tulla esille ja, että sinua myös halutaan kuulla? Otatko aktiivisesti tilaa ja puheenvuoroja itsellesi vai jättäydytkö takaa-alalle? Oletko siinä tapauksessa salaa vihainen muille vai onko tilanne sinulle mieluisa ja mukava? Mieti myös, miten itse toimit toisten suhteen. Miten paljon annat toisille tilaa puhua, miten kuuntelet, oletko läsnäoleva ja näytät kuulleesi ja ymmärtäneesi?
• Vuorovaikutus
  Missä määrin koet, että sinulla on todellinen mahdollisuus vaikuttaa yhteisöösi? Ottavatko yhteisösi jäsenet, asemasta huolimatta, sinun ajatuksesi vakavasti niin, että huomaat sillä olevan merkitystä? Oletko itse valmis vaikuttumaan muiden ajatuksista? Voitko vaihtaa oman näkemyksesi kuultuasi muiden mielipiteitä, vai jäätkö passiivisesti murjottamaan? Kerrotko oman näkemyksesi rakentavalla tavalla kun olet eri mieltä? Millä tavalla otat vastuuta omasta näkemyksestäsi? Onko yhteisössäsi sallittua olla eri mieltä ja tuoda tämä esille?

Itsensä johtamisella on systeemisiä vaikutuksia

Edellä mainitut seikat ovat pääsääntöisesti vuorovaikutus- ja ryhmädynamiikkapainotteisia ilmiöitä, mutta yhtä lailla nämä vaikuttavat suoriutumiseemme konkreettisista tehtävistä. Meille on merkityksellistä miten suoriudumme osana yhteisöä. Toivomme palautetta omasta työstämme tai toiminnastamme.

Jokaisen työyhteisön jäsenen on hyvä pohtia muotoileeko omaa toimintaansa saamansa palautteen pohjalta ja miten paljon reflektoi omaa toimintaansa suhteessa työyhteisöön. Voit pohtia ja kehittää omaa suhdettasi palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen.

• Miten suhtaudut palautteeseen?
• Miten tuunaat omaa toimintaasi palautteen ja kokemustesi perusteella?
• Miten toimit yhteisössä saatuasi palautetta?
• Miten annat muille palautetta?

Kun puhumme itsensä johtamisesta, jopa ajanhallinnan ja tehtävien hallinnan taidoista, on aina läsnä myös laajempi ulottuvuus eli systeemi. Toiminnallamme on, tavalla tai toisella, systeemisiä vaikutuksia. Voimme pyrkiä parempaan huomiseen tässä ja nyt tiedostamalla, miten toimimme osana kokonaisuutta ja tekemällä edes pienen pieniä korjaavia liikkeitä hyödyllisempään suuntaan.

Englannin jalkapallon valioliigajoukkue Liverpool FC:n tunnuskappaleen nimi You’ll Never Walk Alone kertoo kaiken oleellisen. Olemme aina osa erilaisia kokonaisuuksia, vaikutamme ja vaikutumme näistä kokonaisuuksista. Voidaan todeta, että elämämme rakentuu ja muotoutuu näiden suhteiden myötä sellaisena kuin se meille ja muille näyttäytyy.

Kiinnostuitko aiheesta? Lataa maksuton oppaamme, joka tarjoaa näkökulmia itsensä johtamiseen muuttuvassa maailmaa. Tämä opas antaa vinkkejä siihen, miten voimme ymmärtää tietoisemmin oman toimintamme vaikutusta ympäristössämme.