Miten johtaa liiketoimintaa vuorovaikutuksen ja yhteistyön voimalla?

Olin muutama viikko sitten puheenjohtajana Suomen Strategisen Johtamisen seuran seminaarissa. Teemana oli Kohti kestävää kasvua ja edelläkävijyyttä, jota ruodittiin yksityisen ja julkisen sektorin, sekä tutkimuksen ja konsultoinnin näkökulmista. Vuoden strategisimman business seminaarin punainen lanka kietoutui tiukasti yhteistyön ympärille. Avaan nyt omiin kokemuksiini perustuen ajatukseni siitä miksi vuorovaikutus ja yhteistyö luo hedelmällisen maaperän kestävälle kasvulle.  

Kestävä kasvu tarkoittaa kokonaisvaltaista kehittämistä, joka vahvistaa elinvoimaisuutta. Sen juuret ovat ihmisten, tiimien, yksiköiden ja organisaatioiden välissä, niillä rajapinnoilla, jotka eivät ole olleet strategisen johtamisen fokuksessa. Yhteistyö kasvattaa yksilöiden, organisaatioiden ja ekosysteemien yhteisöllistä oppimista ja muutosjoustavuutta – kyvykkyyttä toimia jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Kestävä kasvu tarkoittaa myös ihmisen näkemistä kokonaisvaltaisemmin. Etenkin hybridityön aikakautena on hyvä muistaa, että inhimillisen ihmisen supervoima on yhteistyö – ihmisten yhteys toisiinsa. Vaikka epäinhimillisten kokouskäytänteiden ja tehottomien yhteistyötapojen seuraukset ovat olleet jo pitkään nähtävissä, siitä huolimatta kohtaamisten ja vuorovaikutuksen vaikutus ihmisiin on saanut yllättävän vähän huomiota organisaatioiden kehittämisessä.

Yhteistyö ei suinkaan ole strategiakeskusteluissakaan uusi käsite. Verkostoja, osallistavaa johtamista ja ketteriä tiimejä on rakennettu jo tovi. Jotta organisaatiot pystytään johtamaan yhä nopeammin muuttuvassa toimintaympäristössä kasvun tielle, tarvitaan syvällisempää ymmärrystä laadukkaan vuorovaikutuksen ja tuottavan yhteistyön merkityksestä liiketoiminnassa:

1. Uudet ajattelumallit

Työelämän viheliäät ongelmat ratkaistaan yhdessä – kymmenien, tuhansien, jopa kymmenien tuhansien ihmisten kanssa.

2. Uudet toimintamallit

Kompleksisia ongelmia tulee tarkastella moninäkökulmaisesti, jotta ne hahmotetaan paremmin ja tehdään fiksumpia ratkaisuja.

3. Kyky uudistua jatkuvasti

Muuttuvassa toimintaympäristössä yhdessä oppimisen taito ratkaisee tuottavuuden, elinvoiman ja taloudellisen tuloksen.

Kuinka osallistaa koko henkilöstö strategiatyöhön?

Avaan näitä muutostarpeita konkreettisen esimerkin kautta. Keskustelin asiakkaan kanssa, joka tuskaili strategiaprosessin haasteita. Asiantuntijoita ja sidosryhmän jäseniä oli osallistettu tekemään strategiaa, mutta toimeenpanovaihe koettiin vaikeaksi. Johtoryhmällä oli kokemus, että yritys toimii liian hitaasti, eikä strategiaa eletä odotetussa aikataulussa todeksi.

2 000 henkilön organisaatiosta strategiaprosessiin oli osallistettu 250 ihmistä eli 12% henkilöstöstä. Tartuin keskustelussa siihen mitä niiltä 1750 ihmiseltä tässä kohtaa oikein odotettiin. Ihmiset eivät todennäköisesti ymmärrä strategiaa ja siksi vastustavat muutoksen kohteena olemista. Olli-Pekka Heinosen ja Kaarlo Hildenin (Helsingin Sanomat 4.3.2023) sanoin ihmisen sisäinen tarve muutokselle syntyy vasta, kun käsittelemme tietoa kokemuksellisesti ja se herättää meissä emotionaalisia reaktioita.

Puhumme osallistavasta strategiasta, vaikka 88% henkilöstöstä jäisi osallistamisen ulkopuolelle. Rajoitteiksi perustellaan usein aika- ja rahainvestoinnit sekä usko siihen, ettei ihmiset ole halukkaita käyttämään aikaa strategiatyöhön. Meillä on kokemus, että teknologian mahdollistama ohjattu prosessi on saanut jopa 97% henkilöstöstä aktiivisesti osallistumaan strategiatyöhön. Jokainen henkilö, jonka odotetaan toimivan strategian mukaisesti, on mukana päivästä yksi. Kun kaikki ovat mukana, kestävän kasvun lähteinä ovat inhimillinen pääoma, innovatiivisuus ja muutosjoustavuus. Silloin voimme sanoa, että liiketoimintaa johdetaan vuorovaikutuksen ja yhteistyön voimalla.

Olemme 24 vuoden matkallamme auttaneet yli 1000 organisaatiota. Tarvitsetko sinä oppaan kestävän kasvun matkalle? Autamme mielellämme!