SUUNTANA RADIKAALI IHMISYYS

Ihminen on ajattelija, toimija ja oppija. Työ haastaa organisaatioiden arvovalinnat, rakenteet ja työnteon mallit. Tulevaisuuden kilpailukyky rakennetaan jatkuvan oppimisen ja poisoppimisen vuoropuhelussa. Innovatiiviset ajatukset syntyvät usein erilaisen osaamisten rajamaastossa, moninäkökulmaista ajattelua ja osaamista yhdistellen.

Organisaatioissa pysyvien toimintatapojen sijaan tavoitteena on vastata työympäristön muuttuviin odotuksiin ja luoda jatkuvasti muotoutuvaa hyödyllistä tapaa toimia. Näkökulmia on laajennettava: toimintaympäristössä tapahtuvien monimutkaisten, keskinäisriippuvaisten ja olosuhteisiin sidottujen ilmiöiden havainnointiin tarvitaan laajempaa viisautta.

“When thinking about jobs and tasks, consider how key productivity drivers — energy, focus, coordination, and cooperation — will be affected by changes in working arrangements.”

Vaikuttavuus ja vastuuntuminen syntyvät osallisuuden tunteesta

Digitalisoituva yhteistyö tuo täysin uudenlaisia mahdollisuuksia luoda laajaa osallisuutta – ajasta ja paikasta riippumatta. Vielä joitakin vuosia sitten johdon oli täysin perusteltua sanoa, että laaja osallistaminen strategisiin keskusteluihin on hidasta ja kallista. Nykyään se on nopeaa, kustannustehokasta ja läpinäkyvää. Strategia ei enää ole paperi, vaan se nähdään nyt toimintana, jossa koko organisaatio on mukana ja jota muotoillaan jatkuvasti. Yhteistyökulttuurin laatu syntyy vuorovaikutuksen laadusta ja läpinäkyvyydestä, jolla yhteisiä tavoitteita kohti mennään.

Osaajat ja asiakkaat mukaansa tempaava yhteiskehittely vaatii uudenlaisia vuorovaikutus- ja yhteistyörakenteita, jotka luovat johtamiselle ja toimintamalleille uudet säännöt. Digitaalisen yhteistyön siirryttyä valtaväyläksi – ei riitä, että tutut yhteistyökuviot siirretään sellaisenaan digitaalisiin kanaviin. Yhteistyön sosiaalinen luonne on muuttunut. Ihmisten välinen liima eli läsnäolo, luottamus ja ajattelun läpinäkyvyys synnytetään eri tavoin kuin kasvokkaisessa toiminnassa. Tuottavat, kestävät ja jatkuvasti uudistuvat yhteistyön tavat, jotka näkyvät sisäisen yhteistyön laadussa ja asiakkaidemme palvelussa synnytetään radikaalin ihmisyyden kyvykkyyksillä.

Yhteistyökulttuuri on elävä systeemi

Ihmissysteemissä jokainen henkilö  ja hänen toimintansa vaikuttavat kokonaisuuteen. Yksikään ihmisyhteisö ei ole syy-seuraussuhteiden jatkumo, vaan kulttuureissa elää monia rinnakkaisia todellisuuksia. Kun asioita katsoo eri näkökulmista, ne näyttäytyvät toimijoilleen erilaisina. Vuorovaikutus ja kieli rakentavat todellisuutta ja sitä, millaista ajattelua kulttuurissa syntyy. Arkisilla sanoilla ja kiinnittämällä huomiota yhteistyösuhteisiin, vuorovaikutukseen, vastavuoroisuuteen, autamme ihmisiä toimimaan systeemissä itselle ja toisille hyödyllisellä tavalla.

Ihmisten väliselle vuorovaikutukselle, tiedon prosessoinnille, systeemin havainnoinnille ja ymmärtämiselle pystytään luomaan edellytyksiä kulttuurisia toimintatapoja ja digitaalisuutta hyödyntäen. Innovatiivisimmat ideat ja uudistukset ovat ihmisten tekemiä. Mitä, jos isommassa hypyssä kyse on pohjimmiltaan ihmiskäsityksestä tai sen tulkinnasta? Siinä meitä kaikkia tarvitaan kytkentöjen synnyttämisessä, hyvän ajatteluyhteyden ja -kanavien mallintamisessa tai kinkkisten vuorovaikutuskarikkojen ja -tapojen huomaamisessa. Yhteistyökulttuuri syntyy keskustelu keskustelulta.

Ekosysteemien voittokulku

Erilaisten rajojen ylittämisen tarve ja haasteellisuus näkyy tämän hetken keskustelussa vahvasti. Jos kehität organisaatiota, et voi tehdä sitä vain sen sisäpuolella. Sama pätee myös johtoryhmien kehittymiseen. Oppiminen ei tapahdu tyhjiössä vaan eri ryhmien välisessä liikkeessä, ideoiden kitkassa  ja yhteistyössä toistensa kanssa. Innovaatiot ja uudet harppaukset syntyvät rajamaastoissa, uuden ja vanhan kohdatessa.

Tulevaisuuden työn veikataan kehittyvän ekosysteemien voittokuluksi, jossa yhteistyö ylittää vielä rohkeammin asiakasrajapinnan, osaamisten, organisaatioiden ja maiden rajat. Mc Kinseyn tutkimusartikkelin mukaan 30% liiketoiminnan tuotosta synnytetään jo vuoteen 2025 mennessä organisaatioiden välisissä ekosysteemeissä. Uusimman teknologian dynaaminen hyödyntäminen tarjoaa tähän ennennäkemättömät mahdollisuudet.

Ecosystems handbookissa kuvataan siirtymässä tarvittavan toiminnan ja johtamisen nojaavan vahvasti strategiselle ajattelulle. Tämä luo sitoutumista, mutta kulttuurin laajentuminen verkostojen tai ekosysteemien suuntaan tarkoittaa erityisesti vahvaa jaettua tarkoitusta ja muotoutuvaa johtamista. Erityisesti tarvitaan emotionaalista ajatteluvirtaa, jossa tulosten synnyttämisessä ihmiset ovat fokuksessa.

Ihmisen vuorovaikutus ja ymmärrys eivät ole ainakaan vielä sellaisenaan digitalisoitavissa. Sen sijaan ihmisten väliselle vuorovaikutukselle ja yhteistyölle, tiedon prosessoinnille ja uuden työkulttuurin kehittymiselle pystytään luomaan aiempaa parempia edellytyksiä. On tullut aika arvostaa radikaalia ihmisyyttä.