Vuorovaikutus on kohtaamispaikka

FET-matkalla Suomen kasvukäytävän kanssa

Eikö ole mielenkiintoinen ilmiö, että usein kehittämistyöhön osallistuva ryhmä sisältää paljon asiantuntijoita ja päättäjiä, mutta ei niitä, joihin kehittäminen kohdistuu? Saatetaan tehdä toki kysely ja siten osallistaa, mutta eihän se ole sama kuin jos kokemusosaajat saisivat mahdollisuuden olla mukana alusta alkaen, tulla kuulluiksi ja nähdyksi – kohdata. Ja ennen kuin ajatus karkaa siihen, että tuo vie liikaa aikaa ja resursseja, niin tähän on toimiva ratkaisu.

Olemme kertoneet ainutlaatuisesta Fast expert teams -toimintamallista ja parista alkuvuoden casesta. Lisäksi niin tilaajat kuin osallistujatkin ovat kirjoittaneet oivalluksistaan, ajatuksistaan ja tuloksistaan (näihin pääset kirjoituksen alla olevien linkkien kautta). Tässä blogissa keskitytään Suomen kasvukäytävän tilaamaan merkitykselliseen haasteeseen ja nimenomaan vuorovaikutuksen näkökulmasta. Jotta kansainväliset jo Suomessa opiskelevat ihmiset jäisivät Suomeen ja löytäisivät paikkansa suomalaisesta työelämästä, minkä kaiken pitäisi muuttua – ja miten vuorovaikutus tähän liittyy?

Miten Suomen kasvukäytävän FET:issä edistettiin vuorovaikutuksen syntymistä ja sujuvuutta?

Tilaajatiimin puolesta Tapio Huttula kuvasi haastetta kick off-tilaisuudessa näyttämällä kuvaa, josta tuli hyvin käytetty ja hyödyllinen kehittämisen eri vaiheissa. Kuvan keskellä on ydinjoukko – kansainväliset opiskelijat, oppilaitokset ja potentiaaliset työpaikat. Ydinjoukon ympärillä on tärkeät mahdollistajat. Kaikkien näiden tahojen välillä tarvitaan laadukasta vuorovaikutusta.

Kaiken lähtökohtana yhteistyössä on luottamus, jossa ihmiset toimivat hyväntahtoisesti ja sellaisella asenteella, että kaikilla prosessiin osallistuvilla on olemassa osaamista, tietotaitoa tai kokemuksellista osaamista, joiden kautta isoa teemaa voidaan tutkailla, uudistaa ja luoda uutta. Luottamus pitää rakentaa, emme tunne kaikki toisiamme. Peruslähtökohtana on, että luotamme siihen, että kaikki haluavat saada aikaan prosessissa hyvää. Meillä oli porukkana yhteinen tärkeä tavoite sekä kaikilla toimijoilla keskeinen, vastuullinen ajattelemisen rooli, jota tuettiin Humapin ja FET bäkkäritiimin kannattelulla neljän viiden viikon välissä.

Kuva: Six conditions of systems change: Kania, Kramer, Senge 2018

Isoissa transformatiivisissa muutoksissa tarvitsemme toimintaperiaatteiden ja käytäntöjen rinnalle ymmärrystä yhteistyösuhteiden rakentumisesta sekä vuorovaikutuksen vaikutuksesta omille ajattelumalleillemme ja niiden potentiaaliselle muotoitumiselle.

Tapio korosti useaan otteeseen sitä, miten elämme vuorovaikutusyhteiskunnassa. Juuri näiden vuorovaikutussuhteiden takia FET-toimintamalli yhdistettynä Howspacen dialogiseen alustaan on niin toimiva ratkaisu. Vuorovaikutus yksittäisessä tiimissä ja myös eri tiimien välillä mahdollistuu vaikka suurenkin joukon kesken. Vuorovaikutus digitaalisestikin on kohtaamispaikka.

Matka opettaa matkaajaa

Jotta ihmiset pääsivät töihin ja uteliaana kuulemaan toisiaan, tarvittiin tiimien itseohjautuvat sekä koko porukan yhdessäohjautuvuutta tukevia käytäntöjä. Loimme Howspaceen erilaisia väyliä ja tapoja, joissa kohdata ja koordinoitua joka viikko sen äärelle, missä olemme ja missä asioissa tarvitaan tiimirajoja ylittävää yhteistyötä tai apua toisilta. 

Meille fasilitointitiimissä on ylivoimaisesti tärkein tehtävä luoda sellaista luottamusta, läsnäolon tuntua ja ajattelun läpinäkyvyyttä koko prosessin ajan, jossa jokainen kokee tulleensa kuulluksi ja jossa voi sanoa sen, mitä ajattelee – jotta ajattelutyö etenee.  Kutsuimme kaikki tutustumaan toisiinsa ja tekemään näkyväksi myös sitä, millaisia odotuksia on tai mitä haluaa tuoda yhteistyöhön. Olimme herkästi apuna ja tarjosimme “aikataskuja”, jossa saattoi tulla kysymään neuvoa teknologiasta tai yhteistyöstä.

Avasimme yhteisen Tilannetietoa-kanavan, jonne sai jättää linkkejä, videoita, aineistoja, kommentteja tai kutsuja toisille pähkimään. Taustatiimi tapasi säännöllisesti ja poimi ajatusvirrasta tekoälyn avulla teemoja, joita nostettiin yhdessäkoordinoitumisen hetkiin. Teknologiankin pitää olla ajattelupaikka eli ei ole yhdentekevää, näyttääkö ja tuntuuko digitaalinen foorumimme turvalliselta, kutsuvalta jopa kotoisalta.

Tiesimme jo alkumetreillä, että toimimme ainakin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Riemua lisäsivät myös espanjankieliset opiskelijat, jotka toivat omat kokemusmaailmansa hankkeen käyttöön. Howspacen Translator tuki meitä huikeasti siten, että jokainen pystyi käyttämään tunnekielenään äidinkieltään ja translator käänsi ajatukset simultaanisti jokaisen omalle kielelle. Starttasimme yhteistä merkitysmatkaa Kick Offillla, jossa tutustuimme toisiimme ja aiheeseen, jokaisen ajatteluprosessi pääsi vauhtiin jo silloin.

Jokaviikkoisessa Weeklyssa tulimme yhteen, reflektoimme sitä, missä mennään ja haastoimme toisiamme uudenlaisiin teemoihin ja uuteen vaiheeseen. Pyrimme myös tuomaan inhimillisesti toisiamme yhteen digilounailla, joissa pääsimme osin myös todella syvälliseen pohdintaan suomalaisten yritysten ja suomalaisen yhteiskunnan osin vielä kehittymässä olevasta asennemaailmasta monimuotoisuutta kohtaan.

Kiitoksen aika edelläkävijöille ja suunnannäyttäjille

Osaajapula on kompleksinen haaste, joka voi ratketa vain vuorovaikutuksen keinoin – keskustellen ja kuunnellen. Näin tapahtui Suomen kasvukäytävän tilaamassa Fast expert teams -työskentelyssä. Kun yhteys löytyy, alkaa positiivisia asioita tapahtua ja mikä parasta: myönteisten kokemusten perusteella uudella tavalla toimimisen sävel löytyi ja matka jatkuu. Erityisen merkitykselliseksi tämän tekee sen, että Suomen kasvukäytävä kattaa alueen Helsingistä Seinäjoelle, Suomen suurimman työssäkäyntialueen, jossa asuu 42 % koko Suomen väestöstä, 50 % tuotos bruttokansantuotteesta ja noin 60 % TKI-toiminnasta sijoittuu alueelle. Tämän kaiken takana on tällä hetkellä 17 eri suuruista kuntaa ja 4 maakuntaliittoa sekä laaja aluekehittämisen verkosto. Erityiskiitos Jaana Villanen, Tapio Huttula, Juhani Tuure ja kaikille verkoston päätöksentekijöille. On ilo nähdä, miten aktiivisesti ja innovatiivisesti Suomen Kasvukäytävä jakaa kokemuksiaan ja näyttää samalla esimerkkiään kasvun kehittäjänä ja tulevaisuuden luojana. 

Miten kiittää tarpeeksi kaikkia innokkaita, uteliaita, ihanan erilaisia osallistujia mukaan lähtemisestä, ajatustensa jakamisesta, pyyteettömästä työskentelystä yhteisinä aikoina, omissa tiimeissä ja yksilöllisesti oman aikataulunsa mukaisesti? Ilman teitä ryhmänä, ryhminä ja yksilöinä ei olisi FET:iä, ei mitään, mille FET luo edellytyksiä luoda uutta yhdessä. Ilman teitä ei olisi uusia ehdotuksia ratkaisuiksi – kiitos rohkeudesta esittää ja jakaa lyhyessä ajassa syntyneet tulokset kaikkien käyttöön. Lämmin kiitos! Thank you very much! Tack så mycket! ¡Muchas gracias por todo!

Suosittelemme Fast expert teams -toimintamallia transformatiivisiin muutostarpeisiin ja laajoihin kompleksisiin ongelmiin

Aiemmissa blogeissa kerroimme, miten osaajapulaan etsittiin keinoja Teknologiateollisuus ry:n tilaamassa FET-prosessissa tai Seinäjoen kaupungin tilaamassa julkisiin hankintoihin liittyvän työllistämisehdon kautta. Kerromme mielellämme näistä lisää ja erityisesti siitä, miten FET-toimintamalli sopisi  sinua askarruttaviin kompleksisiin haasteisiin.

Lisää luettavaa FET-toimintamallin mukaisesta kehittämisestä:

FET-blogisarjan johdanto: Sosiaaliset innovaatiot syntyvät nopeissa moniosaaja asiantuntijaverkostoissa

FET, case yrityslähtöisestä työllistämisehdosta hankinnoissa: Fast expert teams avasi yrityslähtöisen työllistämisehdon mahdollisuudet

FET, case ratkaisuja osaaja-pulaan Teknologiateollisuuden alalla: Fast expert teams: Kokemusosaamisella ratkaisuja osaajapulaan

Suomen kasvukäytävä blogi Fast expert teams -kokeilun tuloksista: FET-työskentelyn tulokset osaajapulan ratkaisemiseksi on julkaistu 

Suomen kasvukäytävä blogi Fast expert teams -työskentelymallin hyödyistä ja soveltamisesta: Onko FET työskentelymalli työkalu, jota kannattaa hyödyntää myös tulevaisuudessa?

Ammattikorkeakoulu Arcada | Arcada University of Applied Sciences. blog about one Fast expert sub-teams solution and work focusing specifically on work culture in Finnish companies: Fast Expert Teams as a method for addressing the complex issue of retaining international students in Finland.